Meidän joulu oli tänä vuonna varsin terävähampainen ja pennuntäyteinen. Joulukuusta emme laittaneet ollenkaan olohuoneeseen, sillä se on meidän pentujemme valtakuntaa. Luultavasti mikään kuusi ei olisi selvinnyt pienten naskalihampaisten Tutkimusmatkailijoiden ja Böndejen joulujuhlinnasta. Mutta menee se joulu ilman kuustakin. Kinkkua ja muita jouluherkkuja on syöty. Koiratkin ovat saaneet maistaa kinkkua, mutta vain vähän. Se on liian suolaista näin pienille koiruleille liian suurina määrinä nautittuna.
Osa Tutkimusmatkailijoista muutti jo omiin koteihinsa joulun kynnyksellä. Mariannesta tuli Kultahippu tai lyhyemmin Hippu ja se muutti minun veljentyttäreni perheeseen Nokialle. Siellä hänellä on pienempiä karvakavereita venäjäntoy -vanhus Nemo, monirotuinen Usva sekä meidän kesän 2018 pentueista tipsutyttö Säde tai Auringonsäde (Qoontip’s Hellehattu). Molemmat tytöt ovat Annikalla sijoituksessa ja tulemme näkemään niitä myös näyttelyissä ensi vuonna jonkin verran.
James Cook sai nimekseen uudessa kodissaan James. Hän jäi myös asustelemaan lähiympäristöön ja muutti naapurikuntaan Valkeakoskelle. Jamesille on siellä luvassa lokoisat oltavat ainoana koirana.
James eli James Cook
Kristoffer Kolumbus puolestaan sai nimekseen Pate ja hänestä tuli raumalainen. Pate on jo kotiutunut mallikkaasti ja myös sisäsiisteysasiat alkavat sujua hienosti. Osaa jo pyytää ulos tarpeilleen!
Pate eli Kristoffer Kolumbus
Ilahduttavinta on ollut kuulla, että kaikki ovat olleet varsin reippaita uudessa ympäristössä.
Kotona meillä on vielä herra Livingstone, jonka tulehdusarvot saatiin viime viikolla laskemaan. Antibiootteja jatkettiin vielä aatonaattoon ja sen jälkeen olemme seurailleet pojan vointia. Näyttäisi siltä, että oli tulehduksen aiheuttaja sitten mikä tahansa, vaikuttaa poika olevan nyt terve. Hän on siis valmis muuttamaan omaan rakastavaan loppuelämän kotiinsa heti kun hänelle sellainen löytyy. Herra Livingstone on varsin hurmaava nuori herra, joka tykkää sylittelystä ja silittelystä mutta myös riekkumisesta ja leikkimisestä – syömistä unohtamatta. Jos sinulla on tarjota hänelle koti, ota yhteyttä. =)
David Livingstone etsii omaa kotiaan. Hän on nyt 9-viikkoinen.
Kotiin jäi tutkijoista myös Mary Kingsley eli Mocca. Mocca jää kotiin, joten sille emme hae uutta kotia. Ensi vuonna häntä tullaan näkemään näyttelykehissä jonkin verran ja seuraamme millainen neiti hänestä kasvaa. Yhdessä Hipun kanssa ne jatkavat meidän Lotten sukulinjaa, joka ilman tätä pentuetta olisi katkennut kokonaan. Lottehan asuu nykyisin tyttärensä Meerin luona Elisalla emmekä ole aikeissa käyttää sitä enää jalostukseen.
Mocca eli Mary Kingsley
Böndejen emo Ellie (Qoontip’s Suvi Suloisempi) lähti tänään takaisin kotiinsa Helsinkiin. Pennut ovat jo 7 -viikkoisia ja Ellie on ne jo vierottanut reilu viikko takaperin melko tehokkaasti, joten sikäli ne eivät emoaan enää kaipaa. Isompien vanavedessä nämä pienet ja pippuriset böndeläiset ovat kehittyneet varsin tomeriksi ja reippaiksi pennuiksi.
Kaikkein pienin böndeistä on Vilttitossu, joka saa nimekseen uudessa kodissaan Safir. Pienuudestaan huolimatta Vilttitossu on varsin esikuvansa kaltainen – pieni mutta pippurinen. Sen lempipuuhaa on haastaa itseään selkeästi isompia tutkimusmatkailijoita kunnon painiin. Safir muuttaa vajaan viikon päästä Paimioon sijoituskotiinsa. Häntäkin siis pääsemme vielä näkemään ja näyttelyissäkin häntä tullaan jonkin verran käyttämään. Ehkä jo ensi kesänä. Tämä suloinen neiti on vienyt ihan täysin minun sydämeni. <3
Safir eli Vilttitossu
Kotiin jää kuitenkin toinen tytöistä eli Heinähattu eli Taica. Taica on sisartaan selvästi kookkaampi ja rauhallisempi. Joskin kyllä tämäkin neiti riekkua osii mallikkaasti. Taicaa tullaan myös näkemään ensi vuonna kehissä.
Taica eli Heinähattu
Pojista Ihan Bönde etsii vielä omaa rakastavaa kotiaan. Hän oli aluksi pennuista selvästi se rauhallisin, mutta liika rauhallisuus on tästäkin pojasta kadonnut isompien pentujen vähettyä. Kovasti tykkää järsiä varpaita ja pyytää syyliin rapsuteltavaksi – ja kohta taas haluaa lattialle riekkumaan muiden pentujen kanssa. Varsin mallikas rasavilli on siis hänestäkin kuoriutunut, kun ikää on tullut lisää.
Ihan Bönde etsii vielä omaa kotiaan.
Toinen bönde-poika, herra Mielensäpahoittaja muuttaa ensi viikolla omaan kotiinsa Hämeenlinnaan. Mielensäpahoittajan nimi on ehkä ainoa, joka näistä ei ole mennyt ihan nappiin: poika on kaikkea muuta kuin murheellinen. Päinvastoin. Hän on varsin kova heiluttamaan häntäänsä ja aina hyvällä tuulella. Rohkea ja reipas veijari on hän.
Mielensäpahoittaja
Uutta vuotta kohti mennään. Seuraava päivitys taitaakin tulla vallan vasta seuraavalla vuosikymmenellä. Hyvää Uutta Vuotta siis kaikille! Palataan pentulaatikolle jälleen vuonna 2020.
Vastaa