Pennut lähtivät omiin koteihinsa vuoden vaihteen molemmin puolin. Myös herra Livingstone löysi kotinsa tervehdyttyään ja voi omassa perheessään varsin hyvin. Hän sai nimekseen Patu.
Ja sitten tuli korona. Koko maailma istuu nyt tuon pienen viruksen polvella ja syö sen kädestä. Meidän elämäämme täällä pienessä pirtissä tuo vaikuttaa siten, että itse olen kotona etätöissä, mutta Tero ajelee kuormurilla vanhaan malliin kuskaamassa postipaketteja. Ihmislapsi käy kotoakäsin etäkoulua, kuten muutkin koululaiset. Kaikenlainen harrastustoiminta on käytännössä loppunut. Ei ole luisteluharrastusta eikä koiraharrastuksia. Saattaa olla, ettei koiranäyttelyihin päästä koko kesänä. Tai lomamatkalle asuntovaunulla koirien ja perheen kanssa, kuten olimme suunnitelleet.
Mutta menee tämä aika tässä kotosallakin. Mukavaa toisaalta, kun ei kokoaikaa tarvitse olla menossa jonnekin. Ei ole tiukkoja aikatauluja eikä tarvitse jatkuvasti vilkuilla kelloa. Koirat ja kissat nauttivat, kun mamma on kotona. Kauniina päivänä ulkoillaan paljon. Tarhassa olo on tytöistä mukavaa, kun on kaunis ja lämmin kevätpäivä ja metsälenkit ovat mukavaa vaihtelua normilenkkeihin. Metsä on niin täynnä ihania hajuja pienten tipsujen nenuille, että matkantekoa ei hikilenkkeilyksi voi kutsua. Hiljaa mielessäni minäkin nautin tästä rauhasta. Normaali arki kun on meillä varsin vauhdikasta. Tosin samalla tiedostan, että kaikille tämä kotoilu ei todellakaan sovi.
Koiran rooli ihmisen parhaana ystävänä näyttää korostuneen nyt poikkeustilanteen aikana. Olen lukenut artikkeleita netistä ja nähnyt useampien tuttavieni kirjoittelevan Facebook- ja Instagram-seinilleen siitä, miten iloisia he ovat juuri nyt, kun heillä on koira. Niiden kanssa voi käydä ulkona, niille voi jutella, niille voi vaikka opettaa uusia temppuja ja ne käpertyvät mielellään viereesi, kun istut sohvalle lukemaan tai katselemaan telkkaria. Vaikka tipsu itsepäinen onkin, harvemmin nämä meidänkään tytöt ovat kanssani erimieltä mistään. Olen miettinyt, että luultavasti saattaisin olla itsekin melko ahdistunut täällä kotona möllöttäessäni, ellei minulla olisi näitä rakkaita karvakavereita täällä.
Kokosin tähän alle vielä tuoreita ja vähän vanhempiakin kuvia meidän Tutkimusmatkailijoista ja Böndeistä. Olen saanut heidän omistajiltaan ihania terveisiä aina välillä. On aina mukava kuulla pentujen kuulumisia. Ainoastaan Jamesin (Qoontip’s James Cook) kuva tästä puuttuu. Hänestä emme ole nyt hetkeen kuulleet mitään. Hän asuu perheensä kanssa Valkeakoskella.
Tutkimusmatkailijoista ensimmäisenä on esittelyssä Mocca eli Qoontip’s Mary Kingsley, joka asuu meillä kotona. Mocca on vauhdikas ja isosydäminen neiti, joka rakastaa sylissäoloa ja Taican kanssa leikkimisestä. Mocca käy mielellään mamman sylissä välillä kesken etätyöpäivänkin hakemassa hellyyttä ja läheisyyttä. Hän on myös liittynyt Ellan kaveriksi Helyn “Näin ilmoitan henkilökunnalle ruoka-ajan lähestymisestä ja pidän huolen, että henkilökunta tekee asialle jotain- HETI” -tiimiin, oppisopimuksella luullakseni. Aivan mahtava ja valloittava peikonpoikanen.
Qoontip’s Mary Kingsley eli Mocca (kuvissa n. 6 kk)
Hippu eli Qoontip’s Marianne North asustaa Nokialla Helle-pentueen Hellehatun eli Säteen kanssa. Hippu on varsin menevä kaveri, ehkä jopa vauhdikkaampi kuin Mocca-siskonsa. Ovat Säteen kanssa kuin paita ja peppu. Näyttelytreeneissä ehdittiin tyttöjen kanssa käydä kerran ennen koronan tuloa ja yllättävän kivasti se keskittyi. Huomattavasti paremmin kuin Mocca-siskonsa. Nätti, siskoaan hieman pienempi neiti. Aivan valloittava murulainen.
Hippu eli Qoontip’s Marianen North (kuvissa 6 kk) 
Säde ja Hippu
Kriffe eli Qoontip’s Kristoffer Kolumbus asustelee Raumalla nuorenparin ilona. On kuulemani perusteella varsin iloinen ja oppivainen kaveri, joka tulee toimeen kaikkien kanssa. Hieman on hänessäkin ollut havaittavissa tiibetiläistä vekkuliutta ja itsepäisyyttä, kun ovat perheen ihmisten kanssa koittaneet saada sääntöjään hyväksytetyksi- puolin ja toisin.
3 kk 
5 kk 
3 kk 
5 kk 
Kriffe, Qoontip’s Kristoffer Kolumbus, 3 kk
Patu eli Qoontip’s David Livingstone ilahdutti meitä pisimpään kotona, kuten edellisistä postauksista voitte lukea. Nykyisin hän elää iloisen koiran elämää Akaassa.
Patu eli Qoontip’s David Livingstone, 6 kk
Böndeistä ensimmäisenä on esittelyssä Taica eli Qoontip’s Heinähattu, joka asustelee meidän omassa kotilaumassamme. Se on meidän Teron lellikki ja nyt niillä onkin Lakun kanssa toisinaan jopa pientä keskinäistä naljailua iskän sylipaikasta ja suosikkitytön roolista. Taica rakastaa kuoppien kaivamista tarhassa ja Mocan kanssa leikkimistä. Herkut hän hotkaisisi mielellään kokonaisina, joten saa olla tarkka mitä tälle neidille herkuksi antaa. Tykkää olla sylissä tämäkin neiti.
Hipsu ja Taica 
Taica eli Qoontip’s Heinähattu (kuvissa 4-5 kk)
Zelda eli Qoontip’s Vilttitossu on varsin touhukas neiti. Suorastaan vauhdikas kaveri. Jos nämä viimeisimmät pennut pitäisi laittaa vilkkausjärjestykseen, laittaisin tämän neidin ykköseksi. Pienestä koostaan huolimatta se oli jo pikkupentuna varsin rohkea ja ennakkoluuloton neiti, joka keksi kaikenlaista pientä puuhaa jatkuvasti. Vauhti on ilmeisesti vain kiihtynyt uudessa kodissa. Onnekseen hän saa omassa kodissaan toteuttaa itseään turvallisesti uusien koirakaveriensa kanssa Paimiossa.
Zelda eli Qoontip’s Vilttitossu (kuvissa 4-5 kk)
Bönde eli Qoontip’s Ihan Bönde asustelee onnellisen koiran elämää rakastavassa perheessä Kemissä. Hän on päässyt toteuttamaan tiibetiläistä vuorenvalloitusviettiään luultavasti ainoana näistä pennuista. Kemissä kun sentään on näyttänyt olevan kauniita talvisia kelejä, joista me täällä etelämmässä olemme vain saaneet haaveilla. Bönde selvästi rakastaa lunta. Hän on ilmeisen reipas ja oppivainen kaveri, joka kaikessa ihanuudessaan hukkaa korvansa irti päästessään. Tiibetiläistä omapäisyyttä löytyy siis tästäkin meidän pentulaumamme kaikkein kilteimmäksi ja kuuliaisimmaksi mieltämästäni pennusta. Böndellä on muuten ihan ikioma Instagram-tilikin, joka löytyy nimellä @bondethetipsu. Käykää seuraamassa!
Bönde eli Qoontip’s Ihan Bönde (kuvissa 4-5 kk)
Wili eli Qoontip’s Mielensäpahoittaja asustelee Hämeenlinnassa. Aika usein tuntuvat valitsemamme nimet olleen enteitä, mutta tämän pojan kohdalla menimme aivan metsään. Poika tuntuu olevan varsin reipas ja iloinen kaveri, jolla puuhaa tuntuu riittävän. Komea poika on hänestäkin kasvamassa.
Wili eli Qoontip’s Mielensäpahoittaja (kuvissa 5 kk)
Vastaa